Korentojen puuhat

Nyt on korentojen vuoro. Ei tosiaan ole paljon niitä tänä kesänä näkynyt. Tässä taitavat olla parin viime päivän saaliini ja ainoat tänä vuonna kuvaamani.

 Leuanvetäjä.

Syliin änkeäjä.

 Peilailija.

 Kiikaroija.

 Korkeushyppääjä.

Maastoutunut taistelusotilas.

Punnertaja.

Hyvästelijä. Hei hei ensi kertaan.

korennot

Vielä yhdenlainen sinisiipi

Tänään oli perhosia liikkeellä vaikka mitä, mutta suonreunassa lenteli tälle kesälle uusi sinisiipilaji: ketosinisiipi. Ihastuin niin tähän kuluneeseen ja eri värejä hohtavaan naaraaseen, että koiras unohtui kuvata. No se nyt on melkein samanlainen kuin kangassinisiipikin, reunatäplät vain pienemmät.

Tämä on eri yksilö. Siipien kuunsirppikuviot isommat kuin kangassinisiivellä.

 Aikamoisen kulunut jo, sillä siipien reunakuviot eivät juuri enää näy. Nuori yksilö on pikemminkin ruskea kun sininen.

 Sinisiipi vaiverolla.

Vaivero on yleinen suokasvi täällä päin.

ketosinisiipi, vaivero

Pienen pieniä lumpeita

Niin pienen pieniä lumpeenkukkia oli järvessä monin paikoin. Kyseessä on suomenlumme, jota ei ole muualla Pohjoismaissa. Kuva ei tee oikeutta kun ei ole vertailukohdetta, kuvasta sitä ei tietenkään erota tavallisesta lumpeesta, mutta luonnossa eron huomaa heti. Kukat olivat vain 2-5 cm halkaisijaltaan ja lehdet noin 10 cm, kun sillä tavallisemmalla lumpeella kukka voi olla 5-20 cm ja lehti 20-30 cm.

Tämä oli kukan vieressä köllöttelevä korento.

suomenlumme

Heinäsirkkoja

 Ihmeellinen heinäsirkka, kun se pysyy ilmassa.

Nimittäin olin kuvannut sen jo aikoja sitten ja ihmettelin nyt tovin, miten on mahdollista ilmassa leijuminen. Olinkin kuvannut sen autosta käsin, kun se oli tarrautunut tuulilasiin eikä millään olisi lähtenyt pois.  Pysäytettiin auto ja kuvasin vielä ulkoa päin saman. Sirkka pysyi meidän matkassa kilometrikaupalla.

Sirkkoja on näköjään tällaisia punertaviakin.

 Eikä tätäkään olisi huomannut ellei olisi nähnyt mihin se hyppäsi. Hyvin osaa asettua oksan suuntaisesti.

 Mahtavat reidet.

Kokovartaloliivin näköinen niskaliivi.

 Tylsän värinen.

Hyvin osaa suojautua tämä sirkka. Vihollisella on päänvaivaa, kumpi noista ruskeista on syötäväksi kelpaava.
Näillä tietysti on kaikilla nimikin, mutta en tiedä, tuleeko minulla koskaan olemaan intoa yrittää nimetä niitä. Perhosissakin yksinään riittää haastetta.

heinäsirkka

Uteliaat

 Harmaasieppo tuli uteliaana tutkiskelemaan, kun keräsin vadelmia pensaasta metsänreunassa.

Eräässä tienristeyksessä jouduimme odottamaan tielle pääsyä. Liikennemerkille lensi useitakin harmaasiepon poikasia katselemaan ja ihmettelemään. Ovat vielä niin kovin luottavaisia, eivät tiedä maailman vaaroista.

Tämä sen sijaan on tuntematon utelias. Nyt en kyllä ota pulttia, vaikken tiedäkään hänen nimeään.

harmaasieppo

Perhoskedolla

 Juuri kun luulin, että olen esitellyt jo kaikki tänä kesänä kuvaamani päiväperhoset, lentelikin eilen niityllä uudenlainen perhonen. Nyt riemastuin todella, sillä tällaista en ollut ikinä ennen nähnyt. Se on ketokultasiipi.

Ketokultasiipi koiras.

Ja kuten asiaan kuuluu, naaras on "rumempi". Luulin ensin sitä joksikin sinisiiveksi.

 Ketokultasiipi nurjalta.

Samalla niityllä lenteli monia muitakin, mm. näitä:

 Loistokultasiipi koiras.

Ja hänen puolisonsa loistokultasiipi naaras. Nämä loistokultasiivet alkoivat paritella, mutta juuri kun meinasin näpsäistä kuvan, ne putosivat heinien sekaan näkymättömiin. Minun ei sallita nähdä sellaista.

Yritin saada kuvaa niityn kukkaloistosta, mutta näköjään senkin kuvaaminen on minulle haasteellista. Aika iso alue metsän vieressä, tosi paljon monenlaisia niittykukkia.

ketokultasiipi, loistokultasiipi

Sinisiä perhosia

 Tämän kesän perhosesittely vain jatkuu. Vuorossa sinisiivet. Kaksi ylintä kangassinisiipi, koiras.

 

Kangassinisiipi, koiras.

Nämä kaksi ovat kangassinisiiven naaraita.

Kangassinisiipi, naaras. Ei luulisi sinisiiveksi, koska onkin ruskea.

Juolukkasinisiipi on melko tumma väriltään.

 Juolukkasinisiipi nurjalta puolelta.

 Juolukkasinisiipi naaras.

 Ja vielä nämä kaksi kuvaa: kevään ensimmäinen jo toukokuulta, paatsamasinisiipi.

 Paatsamasinisiipi. Harvoin se näyttää päällyspuolensa. Taisi olla eka kerta kun näin "sisäpuolelta".

Nimetön. Sinisiivet ovat kauniita, mutta hiivatinmoisia tunnistettaviksi. Niin kuin tämä viimeinenkin. Kaunis on perhonen, mutta kun pitäisi nähdä alapuolikin ja paraatipuolen reunat selvästi, että tietäisi, kuka se on. Kuvaamista hankaloittaa, että perhonen on kovin pieni. Niitä on yleensä paljon samoilla paikoilla, mutta näyttävät tavallisesti vain jomman kumman puolen, harvoin molempia samalla kertaa.

Laskin perhoskirjasta yhdeksän erilaista sinisiipilajia, jotka voisivat esiintyä täällä - ja sitten vielä koiraat ja naaraat monilla erilaisia.
Helpottaa huomattavasti, että on niiden lisäksi olemassa vielä seitsemän lajia, joita ei täällä voi ollakaan. On näissä askarointia.

kangassinisiipi, juolukkasinisiipi, paatsamasinisiipi