Minua toisaalta harmittaa, että hienot jäähahmot ovat jääneet viisisenttisen lumen alle. Mutta toisaalta lumikin tuo oman lisänsä muodostelmiin.
Joitakin kuvioita putsailin lumesta. Luonto on luonut omat kukkamaljakkonsa.
perjantai 8. tammikuuta 2016
torstai 7. tammikuuta 2016
Kukkaketo järven jäällä
Onkohan niin, että luonnossa on vain tiettyjä muotoja, jotka toistuvat kaikkialla. Jäällä oli laajoja alueita, jotka olivat kuin kesäisiä tai syksyisiä lehtiä, nyt vain jäästä muodostuneita.
Ihan kuin katselisi syksyllä puista tippuneita lehtiä.
Tämä puolestaan näyttää samanlaiselta kuin metsässä vihreä sammalmatto. Materiaalina vain tällä kertaa jää.
Tai tähtimäinen kukkaketo.
Kuin palleroporonjäkälää. Tai jos lähempää tarkastelee, on jokainen pallero kuin ruusu.
Ihan kuin katselisi syksyllä puista tippuneita lehtiä.
Tämä puolestaan näyttää samanlaiselta kuin metsässä vihreä sammalmatto. Materiaalina vain tällä kertaa jää.
Tai tähtimäinen kukkaketo.
Kuin palleroporonjäkälää. Tai jos lähempää tarkastelee, on jokainen pallero kuin ruusu.
keskiviikko 6. tammikuuta 2016
Haloilmiö
Sainpas minäkin kerrankin kuvan auringon haloilmiöstä tänään. Kuvassa auringon vasemmanpuoleinen halo. Olin jättänyt laajakulmaputken kotiin, joten eivät muut "auringot" mahtuneet samaan kuvaan.
Auringon oikealla puolella oleva halo oli hyvin heikko. Tässä kuvassa sen pitäisi olla tuossa sillan reunassa, joka on äärimmäisenä oikealla, mutta en itsekään sitä kunnolla näe, minä vain tiedän, että se on siinä.
En nähnyt muita ihmisiä koko kylillä kuin pari ulkomaista turistia, jotka myös kuvasivat. Enimmäkseen näköjään toisiaan.
Ja jään pinnalla ruusuja.
haloilmiö
Auringon oikealla puolella oleva halo oli hyvin heikko. Tässä kuvassa sen pitäisi olla tuossa sillan reunassa, joka on äärimmäisenä oikealla, mutta en itsekään sitä kunnolla näe, minä vain tiedän, että se on siinä.
En nähnyt muita ihmisiä koko kylillä kuin pari ulkomaista turistia, jotka myös kuvasivat. Enimmäkseen näköjään toisiaan.
Ja jään pinnalla ruusuja.
haloilmiö
tiistai 5. tammikuuta 2016
Auringolla pilari
Tänään auringon laskiessa näkyi auringon yläpuolella suoraan kuin valopilari. Eka kuvassa aurinko on korkeammalla kuin seuraavissa.
Valotusta oli säädettävä huomattavan tummaksi, että näkyisi auringon ympärillä ollut kehä ja yläpuolelle nouseva pilari.
Tuntui, että pilari ei paljaalla silmälläkään näkynyt koko aikaa. Mutta kun räpäytti silmiä, aurinko ikään kuin nousi ylemmäksi metsän takaa, ja pilari näkyi selvemmin. Samoin silmiä siristäessä.
Valotusta oli säädettävä huomattavan tummaksi, että näkyisi auringon ympärillä ollut kehä ja yläpuolelle nouseva pilari.
Tuntui, että pilari ei paljaalla silmälläkään näkynyt koko aikaa. Mutta kun räpäytti silmiä, aurinko ikään kuin nousi ylemmäksi metsän takaa, ja pilari näkyi selvemmin. Samoin silmiä siristäessä.
maanantai 4. tammikuuta 2016
Monensukuisia lokkeja
Lokkeja, niitä riitti Espanjassa. Tunnen hyvin kala-, harmaa-, selkä-, nauru- ja pikkulokin, kun ne näillä omilla vesillä tulevat vastaan. Mutta tuolla niillä saattoikin olla talvipuku, tai erivärinen nokka kuin kesällä, mikä oli minulle uusi tieto. Tästä ylimmästä en koskaan päässyt perille, onko se pikku- vai naurulokki talvipuvussaan. Vai sittenkin jokin muu laji.
Kerran iltahämärissä rantaan mennessä hiekalla makasi tällainen, jota jo luulin välimerenlokiksi, sillä sillä oli oranssi nokka. Mutta myöhemmin näin monilla muillakin oransseja nokkia.
Nämä ilakoivat ovat kovin selkälokin näköisiä, mutta eivät kai olekaan niitä.
Toisella kertaa rannassa oli taas jokin vammautunut lokki, joka ei päässyt liikkumaan. Mistä tällekään nimeä keksisi.
Tämä on samainen kuin äsken. Moneen kertaan se yritti päästä liikkeelle, mutta ihan kuin jalat olisivat olleet liimattuina maahan. Ei päässyt lentoon.
Nämä olivat taas erilaisia. Lasten leikkipuistossa hätyyttelemässä ristisorsaa.
Niin kuin nämäkin.
Olen jokisuistossa oleilevien lokkien lentokuvista suurentanut joitakin lintuja, jos joku vaikka tunnistaisi edes jonkun. Noita isoja ja pieniä oli aina sekaisin joka paikassa.
Tätä tekisi mieli väittää pikkulokiksi, sillä on oranssit jalatkin. Mutta sitten usein samoissa porukoissa oli samannäköisiä muuten, mutta eriväriset jalat.
Lokkeja oli merellä ja jokisuiston kaikki haarat aivan täynnä.
Tässä yksi kuva siltä "sumuiselta" merimatkalta. Tämän kunnollisempaa kuvaa en saanut, mutta lokkien määrä on uskomaton. Pieniä, isoja, keskikokoisia, valkoisia, ruskeita ja siltä väliltä.
Keskikaupungin katulamppujen päällä olevat olivat minusta tavallisia harmaalokkeja. Voihan siellä olla kaikkia muitakin. Kurjaa, että minä en osaa tunnistaa tämän paremmin.
lokki
Kerran iltahämärissä rantaan mennessä hiekalla makasi tällainen, jota jo luulin välimerenlokiksi, sillä sillä oli oranssi nokka. Mutta myöhemmin näin monilla muillakin oransseja nokkia.
Nämä ilakoivat ovat kovin selkälokin näköisiä, mutta eivät kai olekaan niitä.
Toisella kertaa rannassa oli taas jokin vammautunut lokki, joka ei päässyt liikkumaan. Mistä tällekään nimeä keksisi.
Tämä on samainen kuin äsken. Moneen kertaan se yritti päästä liikkeelle, mutta ihan kuin jalat olisivat olleet liimattuina maahan. Ei päässyt lentoon.
Nämä olivat taas erilaisia. Lasten leikkipuistossa hätyyttelemässä ristisorsaa.
Niin kuin nämäkin.
Tätä tekisi mieli väittää pikkulokiksi, sillä on oranssit jalatkin. Mutta sitten usein samoissa porukoissa oli samannäköisiä muuten, mutta eriväriset jalat.
Lokkeja oli merellä ja jokisuiston kaikki haarat aivan täynnä.
Tässä yksi kuva siltä "sumuiselta" merimatkalta. Tämän kunnollisempaa kuvaa en saanut, mutta lokkien määrä on uskomaton. Pieniä, isoja, keskikokoisia, valkoisia, ruskeita ja siltä väliltä.
Keskikaupungin katulamppujen päällä olevat olivat minusta tavallisia harmaalokkeja. Voihan siellä olla kaikkia muitakin. Kurjaa, että minä en osaa tunnistaa tämän paremmin.
lokki
sunnuntai 3. tammikuuta 2016
Sainpas tällaisenkin
Kotimaan lintukuvien puutteessa tässä vielä Espanjasta merimetso. Voi sanoa, että sekin oli itselleni uusi laji. Olen Espoossa joskus nähnyt sellaisia kaukana lentävän, mutten ole saanut kuvia, joten iloitsen nyt näistä. Tämän pylvään päällä kävi useakin yksilö leyhyttämässä siipiään, mutta vähänkin lähemmäksi päästyäni ottivat heti asennon.
Opin senkin, että merimetson yksi tyypillisistä asennoista on seistä siipiään kuivatellen. Vai olisiko tässä mahdollisesti kyse viilentämisestä.
Nämä kaikki mustat ovat merimetsoja lokkien seassa.
Teimme Malagan satamasta pienen tunnin kestävän laivaristeilyn. Risteily ei muuten ollut hääppönen, mutta kokemus oli sekin, että kaikki satama-alueen paikat olivat täynnä lintuja. Merimetsoja rivissä ja koko meri täysin tyynenä (kerrankin), tasaisena mattona kelluvista lokeista. Lokkeja, lokkeja, lokkeja... -Niistä joskus toiste lisää.
Kuvat merellä eivät onnistuneet. Meren yllä leijui harmaa utu, mikä sekin oli jotenkin taianomaista ja viehättävää, mutta minun kamerataidoilleni utopistisen vaikea.
merimetso
Opin senkin, että merimetson yksi tyypillisistä asennoista on seistä siipiään kuivatellen. Vai olisiko tässä mahdollisesti kyse viilentämisestä.
Nämä kaikki mustat ovat merimetsoja lokkien seassa.
Teimme Malagan satamasta pienen tunnin kestävän laivaristeilyn. Risteily ei muuten ollut hääppönen, mutta kokemus oli sekin, että kaikki satama-alueen paikat olivat täynnä lintuja. Merimetsoja rivissä ja koko meri täysin tyynenä (kerrankin), tasaisena mattona kelluvista lokeista. Lokkeja, lokkeja, lokkeja... -Niistä joskus toiste lisää.
Kuvat merellä eivät onnistuneet. Meren yllä leijui harmaa utu, mikä sekin oli jotenkin taianomaista ja viehättävää, mutta minun kamerataidoilleni utopistisen vaikea.
merimetso
lauantai 2. tammikuuta 2016
Kaksi eri maailmaa
Suomessa:
Tänä aamuna kampesin itseni heti yhdeksältä rantaan kuvaamaan pitkästä aikaa auringonnousua. Kun sataman tuntumassa virta pysyy sulana koko talven, ajattelin sieltä nousevan nyt ensimmäisillä kylmillä (-17 astetta) vesihöyryäkin. Sorsat olivat nukkuneet yönsä rannassa, mutta auringon noustessa ne nousivat heti ja alkoivat levitellä siipiään ja pulahdella veteen.
Espanjassa:
Ennen joulua Espanjassa oli aamuisin yleensä tosi hieno auringonnousu.
Auringon noustessa vähän ennen kahdeksaa mereltä alkoi nousta taivaan täydeltä lokkeja. Minulta meni melkein koko kaksi viikkoa, ennen kuin älysin, että pitäisi olla jo heti kamera tonossa ja ojennuksessa. Linnut tulivat niin nopeasti, että en koskaan ehtinyt saada niitä samaan kuvaan auringonnousun kanssa. Kun viimein ymmärsin, että linnut lähtevät mereltä kaupungin ylle juuri täsmälleen auringonnousun aikaan, ei viimeisenä päivänä sitten ollutkaan enää hienoa auringonnousua.
Maanantaiaamuisin saapui Malagan satamaan ennen auringonnousua jokin välimerenristeilijä.
Aihepiirit
eläimet,
luonnonilmiöt,
maisemat,
ulkomaat
perjantai 1. tammikuuta 2016
Vielä muutama jääpala
Minun oli aivan pakko lähteä vielä tänäänkin katsomaan järven rantaan jäähahmoja. Nyt oli järvi jo jäässäkin, joten saatoin mennä jäälle kuvaamaan.
Kuljin pitkin rantaa kuvaten valtavat määrät kuvioita. Pettymys on kotona sitten suuri, kun suurimmassa osassa kuvia ei lopputulos olekaan sellainen kuin mitä luuli saavansa kuvaan. Jään läpinäkyvyys on näköjään yksi haastava tekijä.
Kuljin pitkin rantaa kuvaten valtavat määrät kuvioita. Pettymys on kotona sitten suuri, kun suurimmassa osassa kuvia ei lopputulos olekaan sellainen kuin mitä luuli saavansa kuvaan. Jään läpinäkyvyys on näköjään yksi haastava tekijä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)





































