Meidän oma pihavästäräkkimme. Päällisin puolin sillä ei ole mitään hätää.
Mutta pihalla ruokaa etsiessään se saattaa tuuskahtaa vähän väliä nurin.
Ja koska tasapaino heittää, täytyy ottaa pieniä lentopyrähdyksiä tasapainon säilyttämiseksi, useimmiten vain toista siipeä levittämällä.
Jo keväällä huomasimme, että toinen jalka on ihan rampa. Lintu ei voi kävellä kuin hypähtelemällä.
Meistä tuntuu, että se on naaras, mutta emme tiedä, onko sillä poikasia. Pihalla kävellessämme se pyrähtelee edellämme, ihan kuin houkutellakseen meitä pois poikasten luota.
Toisaalta se on selvästi seurallinenkin.
Lentoon pääsykin on useimmiten työn takana. Olen nähnyt sen lentävän joskus päin seinääkin, kun vauhtiin ponnistaminen maasta on vaikeahkoa.
2 kommenttia:
Onpa kivoja kuvia västäräkistä siivet avoinna!
Kameran tai/ja kiikareiden avulla voi nähdä yksityiskohtia, kuten tuon västäräkin jalan. Tein valokuvatessani samankaltaisen havainnon viime talvena eräästä talitintistä, joka kävi ruokinnalla: sen jalassa oli jotain vikaa: toinen jalka oli paksu ja kuhmurainen.
Anu
Töyhtötintti: hämmästyttävän hyvin eläimet (samoin kuin ihmiset) sopeutuvat elämään vaikka niillä olisi jokin rampauttava vaivakin. Eivätkä kaikki heti joudu pedon saaliiksi, vaikka vaiva hidastaisikin menoa.
Lähetä kommentti