Ihan käsittämättömiä määriä on lokkejakin pelloilla. Äestäjien jäljessäkin kulki lokkiparvi ihan valkoisenaan. Kuvan musta lintu on yksinäinen naakka.
Minusta lokit ovat aivan ihme, sillä lapsuudestani en muista ollenkaan lokkeja, olinko niitä ikinä nähnytkään. Vasta muutettuani Itä-Suomeen järvien ääreen tuli lokki minulle tutuksi, välillä liiankin tutuksi :(
Minua on alkanut kiinnostaa tienvarsien kasvillisuus. Onko kauniimpaa näkymää kuin keltaiset voikukkaiset pellot ja tienvarret.
Auton ikkunasta kovassa vauhdissa saa pienellä vaivalla "taiteellisia" kuvia :)
Tässä visakoivuja.
Lapsuuteni peltolintuihin kuului ehdottomasti kuovi. Oli niitä siellä onneksi vieläkin. En saanut kuvatuksi lähempää ja paremmin.
Näin matkalla lapsuuteni äänimaisemaan kuuluneita kiurujakin, en vain saanut kuvaa. Jospa ensi viikolla, kun joudun menemään sinne uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti