Ei ollut sikaa eikä lapsia lähimainkaan. Härkälinnut siellä pitivät kauheaa karjuntaa. Tällaisia siluettikuvia tuli, kun aurinko paistoi suoraan edestä.
Ennen olen katsonut, että kaikki järvellä uivat linnut ovat tavallisia sinisorsia. Mutta nyt olen oppinut senkin, että aina kannattaa tarkastella lähempää tai kiikareilla. Rauhallisesti uiskennellessa monet näyttävät kaukaa katsottuina sorsilta. Ja monet ääntelevätkin sorsamaisen narisevasti. Härkälintukin pitää usein kaulaa matalana uidessaan.
3 kommenttia:
Tuollaista metelöintiä minäkin kuuntelisin mielelläni. :))
Houkuttelevat toisiaan :)
Rosina: On se kyllä aika metelöintiä. Mutta se ei haittaa, kun tietää, että se on linnun ääni :)
Hannele: niinpä, ihmetyttää vain, mikä siinä äänessä viehättää :)
Lähetä kommentti