Tätä luulin ensin sammakon poikaseksi, kun se luikki kanervikossa. Osoittautui joksikin hepokatiksi. En ole ennen nähnyt näin läheltä.
Rannalla muniva korento. Vaihtoi välillä paikkaa ja taas sovitteli takaruumistaan veteen.
Jonkin toisen lajin korento oli kai myös munintapuuhissa. Mutta se ei laskeutunut ollenkaan paikalleen, vaan lenteli koko ajan ympäriinsä, tökkäsi takaruuniinsa veteen, pomps, ja heti uudelleen lentoon, ja taas pomps.
En ole vielä perehtynyt niin pitkälle korentoihin, että tietäisin, laskiko se veteen munia sinne tänne vai etsikö tarpeeksi matalaa vettä, että saisi munat pysymään paikallaan.
Ja tämä se vasta karvapyllyinen on.
Luulin sitä ensin tavalliseksi kimalaiseksi, joten kuvaus jäi liian myöhäiseksi. En saanut kuin nämä kuvat, eikä tietystikään missään tietoa, mikä ötökkä on. Luulen joksikin kukkakärpäseksi.
Tästä sitruunaperhosesta riemuitsen, sillä eka kertaa sain edes jonkinlaisen kuvan perhosesta lennossa. Rantakukka tuntuu olevan erityisesti perhosten mieleen.
Tälle olen etsinyt nimeä ainakin kaksi viikkoa ja olen jopa onnistunut: suomittari. Sopii hyvin, sillä se eli suolla. On se niin näyttävä, että ansaitsi tulla kunnolla nimetyksi.
5 kommenttia:
Kiirettä pitää korennoillakin.
Rantakukka on tosiaan yksi perhosten lemppareista!
Taina: korentoja tuntuu olevan enemmän kuin perhosia. Perhoset ovat varmaan vähentyneet entisestään.
Ihania kuvia! Pitäisi kyllä itsekkin lähteä perhosia kuvaamaan. Tuo kuva tuosta sitruunaperhosesta on aivan mahtava!
Muutenkin tosi hienoja kuvia, pitänee käväistä täällä hieman useammin! :)
Fukuroo: kiitos kehuista. Juu, tervetuloa, kyllä tänne mahtuu!
Lisään vielä tänne näin jälkikäteen, että olen saanut selville, että tuo pompsahteleva korento oli sekin tosiaan munintapuuhissa. Jotkin korentolajit laskevat pikaisesti munia käyttämällä takaruumnistaan vähän väliä vedessä.
Sitä seurasi koko ajan toinen korento, ja nyt tiedän, että se oli munintaa seuraava koiras.
Lähetä kommentti