Ei ole helppoa luonnoneläimilläkään. Yhtäkkiä huomasin, että tällä tiaisella oli hämmästyttävän pitkä käyrä nokka. Onkohan yläosa nokasta kasvanut liikaa vai alaosa vain katkennut ja yläpuoli käyristynyt vastapuolen puuttuessa.
Mutta rasvaan uppoaa tällainenkin nokka hyvin.
Eri asia sitten, jäikö siitä oikein mitään suuhun nieltäväksi.
Rasvaklimppi näyttää vain roikkuvan nokan päässä. Varmaan siemenen hakkaaminen olisi vaikeata.
Tässä vertailun vuoksi jokin vanha talvinen kuva talitiaisen terveestä nokasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti