Tuollahan se vauveli näyttää olevan, kaipa älysi mennä vanhempiensa luo, kun käsky kävi.
kuikka
torstai 23. heinäkuuta 2015
Hävittivät lapsensa
Satamaan oli eksynyt laivojen sekaan ja laitureiden sokkeloihin kuikkia.
"Voi ei, mihin se poju hävisi! Täältä sokkelosta sitä ei kyllä löydä mistään".
"Tästä ei nyt tule yhtään mitään! Pannaas vähän huutaen: Kuuiikka, kuuiikka, kuuiikka!"
Tuollahan se vauveli näyttää olevan, kaipa älysi mennä vanhempiensa luo, kun käsky kävi.
kuikka
Tuollahan se vauveli näyttää olevan, kaipa älysi mennä vanhempiensa luo, kun käsky kävi.
kuikka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
No mutta miten kuitkat, erämaajärvien linnut, ovat eksyneet kaupunkiin.
Kuikan huuto kantaa kauas ja niiden puhekin kuuluu pitkälle. On ne niin upeita ja ilmeikkäitä lintuja. Uskoisin, että poikanen löysi vanhempansa. Ovathan ne paljon erillään sukeltamisenkin takia.
Olen miettinytkin, ovatko kuikat saaneet nimensä tuosta huudostaan vai siitä, että ne kuikkivat ruokaa etsiessään jatkuvasti veden alle...
Seita: Minäkin olin hämmästynyt, että kuikat olivat tulleet ihan ihmisten ilmoille. Mutta tämä oli ihan varhaista aamua, yön hiljaisina tunteina eivät varmaan olleet havainneet tulleensa ihan kirkonkylään.
Kvilttaaja: varmaan löysivätkin toisensa, sillä pari "kuikka"-huutoa kuului kyllä hyvin.
Susanna: kyllä ne varmaan huudosta ovat nimensä saaneet, huutaahan kuovikin omaa nimeään "kuuoovi-kuoovi", vaikka minä lapsena aina ajattelin, että se huutaa "yyvi-yyvi".
Lähetä kommentti