Nimittäin näytti siltä, että yksi erilainen perhonen lekutteli ohitsemme sähkölinjan alla suopohjaisessa maastossa. Minun oli pakko kotiin päästyä mennä paikalle uudelleen autolla. Ja siellä lenteli vielä vaalea perhonen.
Oi, sehän oli suokeltaperhonen, joka minulta vielä puuttui päiväperhoskokoelmasta. Yksi ainoa yksilö. Kilpaa se imi mettä mötiäisten kanssa kurjenjalalla.
Kurjenjalka ja kimalainen.
suokeltaperhonen, kurjenjalka
5 kommenttia:
Hyvä kun palasit paikalle!
Ei sitä nykyään uskalla mennä postilaatikollekkaan ilman kameraa :)
Saitpa ihanan perhosen esiintymään edukseen kuvissa. Kannatti mennä takaisin. Ainahan se kamera täytyisi ottaa mukaan ja oikella objektiivilla varustettuna.
Onnittelen, hieno lisä kokoelmaasi. En ole tavannut tuota kaunotarta kertaakaan, mutta nyt on kuvauspaikaksi löytynyt myös suo, pitäisiköhän kurkistaa ;))
Hieno bongaus.
Vikki: just niin, olen huomannut saman. Ja kuinkas kävikään: tänään kuitenkin jätin lintuputken kotiin, kun ajattelin, ettei siellä kumminkaan mitään lintuja...
Kvilttaaja: onneksi oli perhonen sellaisessa paikassa luontopolkua, että lähelle pääsi autolla. Muuten olisi jäänyt menemättä.
Tuula Laakso: soilla on vaikka mitä erilaista. Sinne ei vain tule lähdetyksi niin usein.
Marliska: kiitos. Olen iloinen, että löysin jotain uutta.
Lähetä kommentti