Ihmeellinen päivä: ei satanutkaan taivaalta mitään. Jonkin verran aurinkokin peräti yritti kurkistella, mikä oli jo maailman suurin ihme nykyään. Yritin saada kuvia pihassa askaroivista linnuista. Vielä jäi muutama laji kuvaamattakin. Kuhina pihassa on kova.
Keltasirkut ilmestyivät heti, kun kääntyi pakkasen puolelle. Onneksi saamme ostaa eräältä viljelijältä niille kauraa.
Hyvin ovat pihlajanmarjat tehneet kauppansa. Mutta eivät ole linnut huomanneet marjoja alemmilta oksilta, ne ovat vielä aivan täynnä tavaraa. Lumi vain pöllyää, kun punatulkku nyhtää marjoja.
Niin paljon on meille tänä syksynä tullut omenoita, että vaikka yli 60 litraa on tehty mehuakin ja kaikenlaisia omenaruokia syöty ja kärrätty pudonneita kompostiin, yksi puu näyttää vielä siltä kuin siitä ei olisi yhtään otettukaan.
1 kommentti:
Hienoa, että marjalinnuille riittää syötävää. Tänään katselin aikamoista sotkua, jonka linnut ovat saaneet aikaan koristeomenapuiden juurelle. Pudonneita pieniä omenoita oli kymmeniä. Mutta pihlajanmarjat menivät lähikulmilta jo lokakuussa. Keltasirkun kun näkisin, olisin onnellinen. Eivät viihdy kaupungissa.
Lähetä kommentti