Ihmislaumat riesana

Ei mennyt nappiin viime lauantain lintukuvaus. Sää oli kerrankin mitä parhain. Aurinko paistoi pilvettömätä taivaalta, mutta muuten alkoikin kaikki vastustaa. Aioin mennä levähdyspaikalle, jossa on talvisinkin usein ollut puissa erilaisia lintuja. Mutta kuinka ollakaan, siellä oli ainakin parikymmentä punaliivistä miestä. En tiedä, olivatko metsästäjiä vai mitä.

Menin kosken rantaan ja ilahduin, että siellähän se koskikara uiskentelee ja sukeltelee. Mutta koska oli aika kaukana, siirryin lumessa polvia myöten kahlaten lähemmäksi. Mutta mitä ihmettä! Jokin ulkomaalaisturistiryhmä keksi juuri sillä siunaamalla hetkellä kahlailla lumikengillä juuri sille parhaalle paikalle. Koko porukka parkkeerasikin itsensä siihen minun eteeni ja alkoi kiljua kailottaa ja selfieitä ottaen ja toisiaan kuvaillen kalkattivat siinä. No eihän tietysti enää ollut mahiksia lintua saada näkyviinsä.

Siirryin sillalle tien toiselle puolelle, jonne lintukin oli ehtinyt. Muutaman kuvan siitä sain, kunnes se siirtyi äskeiselle paikalle, kun huomasi turistienkin hävinneen.

Eikä vieläkään epäonni jättänyt minua. Tulin takaisin autolle ja huomasin pyrstötiaisia puussa. Olisikin ollut jo ihan liikaa, jos olisin niistä kuvia saanut. Siinä silmänräpäyksessä paahtoi paikan ohi kolme moottorikelkkaa. Mrhkrhmp½"#¤ Olen tainnut alkaa vähitellen vihata ihmisiä.