Eilinen päivä oli aivan ihanteellinen melonnalle: aurinkoinen, lämmin, tuuleton. Kolme isokoskelonaarasta tuli vastaan eivätkä oikein noteeranneet melojia mitenkään, kaloja vain tähystelivät vedestä. Mutta missä poikaset? Ei ollut niillä sellaisia.
Jonkin matkan päästä osui kohdalle isokoskelonaaras, jolla oli kuusi poikasta, aika isoja jo. Olisivatko äskeiset naaraat työntäneet omansa tälle päivähoitoon? Sellainen kuulemma on koskeloilla mahdollista. Vai onko niillä koskaan ollutkaan ensimmäistäkään. Monilla luodoilla ja kivillä seisoskeli myös lokkeja ilman poikasia.
Meloimme hyvin matalaan poukamaan, jossa ei ollut vettä kuin nimeksi, ja yhtäkkiä yllättäen edessämme seisoi kaksi kurkea! Ei näkynyt jälkikasvua niilläkään. Jonkin ajan kuluttua järvellä näkyi kolme kuikkaa, melko kaukana kuitenkin.
Menin melonnan jälkeen pienelle lammelle, jolla edellispäivänä mies oli nähnyt joutsenparin kahden poikasen kanssa. Nyt ei ollut enää kuin yksi poikanen! Valitettavasti törmäsin näihinkin yllättäen ja tulin häirinneeksi niitä, sillä en tiennyt niiden tarkkaa olinpaikkaa.
1 kommentti:
Mikä nautinto meloa tyynessä säässä ja katsella vesilintujen elämää.
Lähetä kommentti