Norjassa Svensbystä pohjoiseen oleva alue tuntui olevan lintujen kannalta mielenkiintoinen. Jossain jalkauduimme autosta, ja samassa lähti ainakin viidenkymmenen isokoskelon parvi uimaan. Ainoastaan yksi pysytteli erillään muusta seurueesta ja osoittautui tukkakoskeloksi, piti siis hajurakoa vieraaseen lajiin.
Lokki ihailee maisemia.
Kahaajia rantavedessä.
Vaikea erottaa isokuovia ja pikkukuovia, mielestäni tämä on pikkukuovi.
Porojen ja lampaiden lisäksi irrallaan kulki myös vuohia.
Jossain oli myös merihanhia.
Saanalle kiipeili ihmisten lisäksi myös poroja.Ihanaa oli patikoida tunturikoivujen keskellä. Näistä puista tykkään yli kaiken.
Viimeinen etappi oli Enontekiön Hetta. Majapaikan emäntä kertoi, että lintulaudalle tulee myös kirjosiipikäpylintu. No siitähän minä innostuin, mutta illalla vaikka kuinka kyttäsin, ei laudan läheisyyteen tullut kuin urpiaisia, vihervarpusia, pikkuvarpusia, varpusia, järripeippoja ja taisi olla viherpeippoja ja vielä muitakin. Aamulla viideltä heräsin sirkutukseen ja kyttäsin ikkunan takana.
Tämän henkilöllisyys ei minulle auennut. Jonkin noiden lajien poikanenhan se täytyy olla, mutta ei meidän pihassa ole tällaista koskaan näkynyt. Ja kun emo ei sitä enää syöttänyt, en tullut tietämään, kenelle kuului. Nämä vain ikkunan läpi, mutta olisivat hävinneet sen siliän tien, jos ulos olisin mennyt.
Voi nyyh, en vieläkään saanut riekosta kuvaa, enkä ole sitä koskaan edes nähnyt. Pitäisi onkia selville, missä niitä on mahdollista nähdä. Kaikkea muuta kivaa olen nähnyt ja kuvannut, mutta ainoa etukäteen toivelistalla ollut puuttuu edelleenkin.
Vaikka tämä ei mikään varsinainen lintumatka ollutkaan, sain kuvatuksi pitkälti yli 20 eri lintulaji
3 kommenttia:
Onneksi olkoon! Mahtavasti lintuja. Riekkoja tulee vielä näkyviin. Hienoja lintuja.
Onnistunut matka, kuvista päätellen sää on suosinut ja monenlaista lintua on osunut kuvaajan ulottuville.
Ihanat maisemat! Tuo käsivarren erämaa ja Kilpisjärvi ovat minullekin rakkaita. Linnunpoikasia on niin vaikea tunnistaa...
Lähetä kommentti