Tein retken Etelä-Pohjanmaalle Söderfjärdenin meteorikraatterin kurkipelloille, joilla syksyisin ruokailee tuhansia kurkia. Pienoinen jännitys hiipi rintaan, onko siellä edes yhtäkään lintua, koskaanhan ei tiedä tarkkaa aikaa, onko niitä saapunut vai ovatko jo lähteneet etelään. Olihan siellä lintuja, mutta oli melkoinen sade, kun saavuimme tuolle viisi kertaa viisi kilometriä -kokoiselle alueelle.
Onneksi sade kuitenkin lakkasi. Linnut olivat vielä nuupallaan ja
putsailivat ja leyhyttelivät märkiä siipiään. Ja oli myös
laulujoutsenia.
Nuoret linnut ovat jännän kaljun näköisiä.
Jotkut tykkäävät olla vain perheen kesken kaukana muista, kun taas suurin osa on isossa porukassa, silti perhekunnittain.
Koska alue on laaja, ei yhdellä paikalla välttämättä ole monia lintuja nähtävillä. Mutta noin puoli seitsemän tienoilla illalla, kun aurinko alkaa laskea, linnut lentävät kaikki yhtaikaa saaristoon yöpymään. Juuri se tapahtuma kerää ihmisiä katsomaan, jopa linja-autollisia oli tullut paikalle.
Tällä kertaa eivät kaikki alueen kurjet lehahtaneet yhtaikaa lentoon, vaan linnut lähtivät pienehköissä ryhmissä suuntanaan yöpymispaikka. oli näitä silti kiva käydä katsomassa.
Bird Life on laittanut nettiin Söderfjärdenin kurkilivenkin, jossa on kiertävä kamera näyttäen keskellä olevan lintutornin alueen kurkitilanteen.
kurki
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.JPG)
2 kommenttia:
Onpa sinulla ollut onnistunut kurkiretki. Hyvin olet päässyt kuvaamaan. Minulla ei käynyt yhtä hyvin. Kurjet olivat niin arkoja, että lähtivät heti kun virittelin kameraa, vaikka mielestäni olin ihan piilossa. Tuli vain kaakanoita kuviin.
Seita, kuvasin nämä kaikki alueen keskellä olevalta lintutornilta. Onneksi oli joitakin yksilöitä melko lähelläkin. Tiesin jo etukäteen, että ne eivät tahdo sietää lähestyviä ihmisiä. Olen aiemmin tehnyt sen virheen, että kävelin sinne, missä näin lintuja, ja nehän ponkaisivat ilmaan.
Lähetä kommentti