perjantai 17. elokuuta 2012

Lokki mikä lokki

En koskaan ole aiemmin pitänyt lukua lokkien lajeista. Lokki mikä lokki jossain luodolla tonottamassa. Mutta kun tarkemmin katsoo ja varsinkin kuuntelee (!) niin onhan niissä eroja. Yllä kalalokki, joka on ollut täällä päin valtalokki ja joka pesii meidän naapurin tehtaan katolla ja ajaa kaiket kesät pois variksia pesältä.

Tämän söpön lokkikuvan lähetti kaveri minulle. Minusta se on kalalokki myös, koska sillä on musta silmä.

Tämä ja alemmassa kuvassa oleva on kuitenkin harmaalokki. Se on muuten samanlainen kuin kalalokkikin, mutta vähän isompi.  Harmaalokilla on punainen pilkku nokassa, se on hyvä tuntomerkki.
Harmaalokki on juuri se kaatopaikkojen tonkija, kalalokki sen sijaan ei kulje kaatopaikoilla.
Sain käydä monta kertaa järvellä melomassa, ennen kuin onnistuin vangitsemaan selkälokin kuvaan. Samanlainen punainen pilkku nokassa kuin harmaalokilla, mutta selkä musta.
Jo kaukaa selkälokit rääkäisivät aina varoituksen nähdessään järvelläliikkujan ja pyrähtivät lentoon.

Naurulokki on helppo tuntea, koska sillä on puoli päätä hupun peitossa. Nämä naurulokit olen kuvannut Etelä-Pohjanmaalla lintujen kevätmuuton yhteydessä.
 Pitkään luulin, että omalla paikkakunnalla ei ole naurulokkeja, mutta kun selasin vanhoja kuviani, oli minulla mm. viime keväältä kuva, jossa lokit muuttomatkallaan parveilevat pellolla. Ja havaitsin muiden lokkien seassa naurulokkejakin. Mutta kesällä en ole niitä nähnyt.
Silloin kun täällä oli vielä avokaatopaikka, naurulokkeja oli täällä paljonkin.
 
 Meloessa on viisainta tähdätä kameralla aina, kun näkee jotain järven pinnalla ja katsoa sitten tietokoneelta, oliko siellä katiskamerkkinä oleva kanisteri vai lintu. Tällä kertaa oli kuvassa  molemmat. Tiira on vetänyt pipon päähänsä.
Tiira ei kuulu lokkeihin, mutta kyttäilee lokkien tavoin luodoilla. Sen erottaa lokeista punaisen nokan perusteella ja trrrrr-huudoista. Se on pienempikin ja jotenkin sulavaliikkeisempikin kuin lokit.
Tyynellä järvellä ne tekivät hyökkäyksiä järven pinnalle ja saivat joskus pinnan lähellä uiskentelevan kalan. En vain koskaan onnistunut saamaan kuvaa. Ehkä ensi kesänä.

Ei kommentteja: