Nyt olen ihan onnesta litteänä. Katsoin hanhikkipensaisiin, olisiko siellä vaikka jokin perhonen, ja olihan siellä, yksi ainoa. Nämä kaksi ylintä kuvaa ovat samasta yksilöstä. Käsittääkseni ruostenopsasiipi.
Ja onnellisuuteni litteys johtuu siitä, että uusimman perhoskirjan mukaan ruostenopsasiipi on harvinainen, tavataan maan eteläosissa paikoittaisena ja harvalukuisena! Ja minulle se tuli ihan nenän eteen.
Jo aiemmin kesällä kuvaamani tesmaperhonen.
Tämä tesmaperhonen on repinyt siipeään.
Lanttuperhonen.
Kun kaivelin vanhoja perhoskuviani, löytyi sieltä tällainenkin täplikäs. Keltapohjaisia ja täplikkäitä perhosia on lukuisia, mutta koska tällä on nyhälaitaiset siivet, se taitaa olla herukkaperhonen. Sopii hyvin, sillä se oli kuvatessa kukkivalla herukkapensaalla, aikaa jo ainakin kolme vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti