Kerrankin viitsin lähteä liikkeelle ennen auringonnousua. Menin teeripaikalle. Alueella kuului usealta suunnalta pulputusta. Oli vaikea valita, minne olisi helpointa mennä ja mikä paikka olisi lähinnä. Sopivaa kukerruspaikkaa riittää kilometrikaupalla. Pettymys oli suuri, kun eräässäkin kohdassa oli laaja hakkuuaukio, jonka toisella laidalla teeret kukersivat, eikä niitä edes nähnyt. Yhden ainoan kerran pääsin yllättämään ne, eli ne yllättivät minut. Yhtäkkiä olivat vain edessä, kun eivät pitäneet mitään ääntä.
Ja arvata saattaa, etteivät ne jääneet odottelemaan.
Eilen kävin päivällä kiertämässä luontopolkua, joka kulkee järven rantoja pitkin. Ei näkynyt sulan reunoillakaan oikein mitään. Mutta koneelta katsoin nyt, että tämä se vasta kova juttu täällä on: meriharakka! Ihan yksinään kökötti siinä. Lintukirjan mukaan tätä kautta muuttaa Jäämeren meriharakoita.
3 kommenttia:
Toivottavasti seuraavalla kerralla olisi parempi tuuri!
Pääsit sentään kuvausetäisyydelle.
Upea tuo kuva lentävistä teeristä. Mukava, kun teillä pysähtyy meriharakka muutollaan :)
Lähetä kommentti