Linturintamalla on äkkiä hiljentynyt. Pääosin linnut kököttävät pesissään ja ne joilla on poikasia, kantavat ruokaa selkä vääränä. Paras perhoskausi sen sijaan on alkamassa. Tästä kahdessa eka kuvassa olevasta olen erityisen iloinen, on nimittäin itselleni elispinna. Päädyin siihen, että se on hukkasiilikäs. Kaunis valkoinen turkki sillä kesäkuumalla.
Virnaperhonen. Tämä oli ottamani sarjan viimeinen kuva, ja siinä huomaan sen osoittavan takaruumistaan kasvin vartta kohti. Harmi etten nähnyt sellaista kuvatessani, jospa se vaikka oli aikeissa alkaa munia - tai sitten ei.
Viirulehtimittari niityllä.
Ja aina yhtä ihana karttaperhonen.
Herukkaperhonen.
3 kommenttia:
Hieno kavalkadi :-)
Viirulehtimittari oli juuri se tunniste, jota itsekin kaipasin. Kiitos! :-)
Upeita kuvia. Onnittelut tuosta hukkasiilikäs-perhosesta.
Onko perhosten tunnistamisen opettelu vaikeampaa kuin lintujen tunnistaminen? Olen usein ajatellut, että pitäisi alkaa opetella tunnistaa perhosia, mutta "pelkään" sen olevan vaikeaa.
Anu. Ei kai perhosten tunnistaminen sen vaikeampaa ole kuin lintujenkaan. Samalla lailla aloittelija saa pähkäillä yksinkertaisiakin tapauksia, mikä taidon karttuessa tuntuu hullulta. Nyt ajattelen monista tavallisista, että mikä siinä muka oli niin vaikeaa.
Kannattaa aloittaa päiväperhosista ja siitä vähitellen siirtyä päivällä lentäviin muihin ja jos intoa riittää, alkaa yökkösten ihmeellinen maailma. Yökkösissä voi olla joskus kinkkisiäkin, mutta esim Suomen perhoset -facebookissa antavat tunnistus apua. Raakkila-sivusto on myös hyvä. Aloita vaan perhosharrastus. Saat uusia kivoja elämyksiä.
Lähetä kommentti