Naurulokkeja oli tullut ison selän pienelle jäiselle lahdelle. Niitä oli iso porukka, ja tarkkailuni aikana ehti olla jo monenlaista tapahtumaa.
Episodi 1: Hei kuule, voitasko me olla sillai?
-No voishan sitä harkita.
Episodi 2: Kyllä minä sinut kiinni saan!
-Oho, jalat lipsuvat, taisi se päästä nyt kynsistä.
Episodi 3: Ai kun sinä olet niin lämmin ja ihana. Eiks mekin voitas vähän niin ku...
-En ala, kun heti alat ehdotella! -Hei kuule, älä suutu, otetaan rauhallisesti!
-No voinhan minä vähän vilauttaa.
-Hyi jestas, kun sinä haiset pahalta! Etkö ole laittanut mitään deodoranttia?
-Olkoon sitten. En minä sinusta olisi välittänyt muutenkaan!
8 kommenttia:
Hahaa, ihanaa juttelua ♥ Tämä on varmastikki hellupari :)
Beautiful!!! :)
Onpas kivoja kuvia. Olet onnistunut hyvin valokuvauksessa. Mukavaa viikkoa sinulle!
Kirsti: siellä oli rakkaus mielessä vähän jokaisella. Ja kova rähinä, jos joku toinen yritti vikitellä omaa mielitiettyä.
Linda: Thank you.
Anneli: kiitos. Vaikkakin jalusta oli jäänyt kotiin ja kameran kannattelu oli hankalaa. Terävämpiä olisin toivonut kuvien olevan.
Löysin kiinnostavan blogisi ja ihastuin. Sinulle on myös haaste blogissani nainenkuvastimessa.blogspot.fi.
nainen kuvastimessa: kiitos haasteesta. Yritän pitää mielessä, olen saanut samaisen haasteen joltain toiseltakin.
Nyt juuri sattuu olemaan kiireintä lintukuvausaikaa.
Mainio kuvasarja!
Anu
Parasta ensin katsoa kuin katua! Hienosti tulkittu :)
Lähetä kommentti