Ja jotainhan se kai sieltä saikin, vaikka minusta näyttää pelkältä sammalelta.
Jos joskus on turhauttava päivälenkki, niin ainakin tänään. Ei ensimmäistäkään tilaisuutta edes kuvauksen yritykseen:
-Tien yli loikki kauris - ei kuvaa.
-Oikein kyttäsin paikassa, jossa mies oli nähnyt palokärjen pesässään heittelevän ulos lastuja. Kotona ilmeni, että mies oli neuvonutkin minulle väärän puun.
-peltoaukealla ei ensimmäistäkään lintua.
-järvellä jään reuna on vetäytynyt niin kauas, että jos siinä istuskeli joku, ei sitä ainakaan näkynyt. Eikä jostain syystä rannoillakaan ketään.
-Vain kameran linssin läpi näki, että kaukana kaukana seilasi 7 kuikkaa. - ei puhettakaan kuvanotosta.
-Kuusten latvassa kuului kuulemma hyvin korkeaa linnun ääntä. Näin sanoi mukanani ollut hyväkuuloinen kaveri. Minähän en korkeita ääniä enää kuule. Olisi voinut olla hippiäisiä, mutta ei edes näkynyt ketään.
-Metsässä pari kertaa pyrähti ihan nenän edestä pyy lentoon. -Ei ole minulla vieläkään pyystä kuvaa.
-Kevään ensimmäiset perhoset näkyivät. Oli muutama sitruunaperhonen ja yksi koivutyttöperhonen. Viimemainitusta jahtasimme kuvaa, mutta ei millään se pysynyt paikallaan tarpeeksi kauaa.
Niin että sellainen reissu.
3 kommenttia:
Sinulla on ollut tosi mielenkiintoinen lenkki. On kyllä tosi turhauttavaa, kun näkee jotakin mielenkiintoista, ja sitten siintä ei saa kuvaa!
Kevät tulee. Laulurastaat ja muut linnut laulavat. Minäkin näin sitruunaperhosen tänään. En tullut kuvanneeksi sitä, kun seisoskelin väkijoukossa ihmettelemässä liito-oravaa. Tuuria ja tuuria. sitä se luontoretkeily on. Mukavaa, kun aurinko paistoi tänään.
Mutta kivoja kuvia sait laulurastaasta :)
Lähetä kommentti