tiistai 14. toukokuuta 2019

Tikkoja

 Harmaapäätikka on nimensä veroinen. Ihan näyttää vanhalta ja kaljulta harmaine päineen. Tämä taitaakin olla naaras, sillä useimmiten pihassa on käynyt koiras, jolla on punaista päälaella.

 Talipötköllehän sen tekikin mieli, jott´on aivan pitkällä kieli.

Käpytikka on niin mukava ja takuuvarma kuvattava pihassa. Niitä pesii lähistöllä varmaan taas useita.

 Toissapäiväisestä valkoselkätikastakin laitan vielä kuvan vertailun vuoksi. Sillä on viiruja rinnassa, mitä käpytikalla ei ole. Valkoselkätikka on ylen harvinainen.

Kun nyt innostuin tikoista, laitan vielä kuvan pikkutikastakin, jolla ei ole ollenkaan punaista alavatsassa. Tämän kaivelin vanhoista kätköistä, kuvattu Espoossa. En ole omalla paikkakunnalla nähnyt.

Ja etsinpä kätköistä vielä pohjantikankin. Tämäkin naaras, koiraalla on keltaista niskassa. Kaksi kertaa olen nähnyt omalla paikkakunnalla, molemmat sukupuolet.

Vähältä piti, etten saanut talvella Portugalissa kuvaa myös vihertikasta. Kuulin äänen ja näinkin, mutta en saanut kuvaa, vain puiden lehtiä. Useissa lintukirjoissa on kuvattu vihertikka, jota ei Suomessa ole nähty kymmentäkään kertaa. Moni on kanssani väitellyt ja väittää nähneensä vihertikkoja pihassaan. Mutta kyllä ne ovat kaikki harmaapäätikkoja. Harmaapäätikkakoiras on aika paljon vihertikan näköinen, joten ei ihme, että johtaa harhaan.

3 kommenttia:

Susanna Hietanen kirjoitti...

Melkoinen kokoelma tikkoja :-)

En ole koskaan vielä tavannut pohjantikkaa kuvaamisesta puhumattakaan.

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Näkisipä vihertikan elävänä luonnossa!

Tillariina kirjoitti...

Tikat ovat ihania! Meidän pihan käpytikkojen kolmikko oli vahvasti sitä mieltä, että ruokatarjontaa ei saa lopettaa! Kävivät rummuttamassa keittiön ikkunapeltiä viestiä tehostaakseen!