Pari viikkoa sitten satuin näkemään joutsenpariskunnan ruokailemassa erään lahden poukamassa. Näillä ei ole poikasia ollenkaan, kun taas sillä toisella samoilla seuduilla kulkevalla pariskunnalla on neljä poikasta. Olisikohan pesintä epäonnistunut? Ei kai joutsenet luovuta poikasiaan toisten hoidettavaksi koskeloitten tapaan.
Jäin seuraamaan, kun toinen linnuista nousi vedenalaiselle kivelle putsailemaan itseään. Jos lintu onkin isohko kömpelön oloinen, taipuu kaula mitä ihmeellisimmille mutkille.
Välillä tuuletukset.
Oho, se laittoikin hameen päälleen!
Välillä kutittaa korvaa. Jalkakin näyttää taipuvan kuin muoviputki.
Kaikki liat ja kutiavat kohdat on järsittävä.
Jalat on oiottava.
Käyhän se tämä putsailu yhdelläkin jalalla.
Tasapaino ei horju kertaakaan.
Ei se jalka siitä enää oiennutkaan, vaan joutsen kävi päivälevolle yhden jalan varassa. Kokeilepa tehdä perässä ja vielä vedessä seisoen!
Toinenkin saapui paikalle ruokailtuaan tarpeeksi, nousi samalle kivelle ja rituaali alkoi alusta. Ensimmäisen lepo ei häiriintynyt, hieman se vain antoi toiselle tilaa ja jatkoi lepoaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti