Iltatyynen järven pinnalla kuohui ja kiehui. Jokin iso petokala ajoi takaa pienempiä. Kun antoi kameran räpsyä, sattui ihmeesti pari kertaa jäämään kalankuvakin muistikortille.
Ei tietenkään hienoja ammattilaiskuvia, mutta taas itselleni elämys, että nykytekniikalla saa kuvatuksi eläviä kalojakin veden yllä.
Vielä jossain kaukana kaukana näkee kuikkiakin.
Sen verran päivä jo lyhentynyt, että kun töiden jälkeen lähtee vesille, on jo aika myöhä ja aurinko alhaalla kotiin palatessa.
Tämä on kai joltain toiselta retkeltä, mutta ilta tullut kuitenkin.
.JPG)
.JPG)
2 kommenttia:
No, onpa kuvaosuma! Onnittelut "lentävästä" kalasta!
Tillariina, kyllä minä ihmettelin, että olen saanut kalan näkyviin. Sitä kun ei voi mitenkään ennustaa, mistä kohtaa kala pongahtaa pinnalle - jos se sen tekee.
Lähetä kommentti