Opastetulla linturetkellä

Tänään oli lintuyhdistyksen opastettu linturetki Mikkelissä.  Lähdimme ajamaan sinne, että vähän oppisimme paremmin tarkkailemaan ja tunnistamaan lintuja. Oli ihanan hyvä sää ja lämmin, mutta varsinaiseen tarkoitukseen erittäin huono. Ei juuri nähty lintuja muuttamassa. Kylmempi olisi pitänyt olla. Yllä olevassa pajuntapaisessa isossa puussa oli valtavasti pikkulintuja, asiantuntijat arvelivat pajulinnuiksi tai vihervarpusiksi.
Heti alkajaisiksi oli puissa myös iso liuta räkättirastaita.

Järvellä uiskenteli muutamia tukkasotkia, nämäkin kaukana ja tietysti vasten aurinkoa. Yksi silkkiuikun poikanen näiden joukossa sekä kaukana joitain sorsalintuja.

Suurin anti retkestä taisi olla aivan ihana auringonkukkapelto, jonne sai mennä keräämään kukkia itselleen. Sieltäkin pyrähti aina vähän väliä pikkulintuja liikkeelle, mutta koskaan ei ehtinyt saada selville, mitä ne olivat. 

 Pari ludetta paistatteli auringossa.

Korentojakin lenteli vielä jonkin verran, mm. tämä kuvan ruskoukonkorento sekä elokorento ja syyskorento.

Kahdessa paikassa kävimme tarkkailemassa muuttotilannetta, muuttolintuja ei näkynyt kuin kaksi hanhiauraa.
Yksittäisistä linnuista mainittakoon vielä korppi, kanahaukka, pensastasku, järripeippo, pajusirkku. Joku laski, että vain parikymmentä eri lintulajia nähtiin.

Kyllä minäkin tarvitsisin pitkän kuvausputken sekä kaukoputken. Monia lintuja ei paljaalla silmällä eikä edes kamerani linssin läpi erota. Mutta kaukoputkella katsoessa erottuvat hyvin selvästi. Täytyy tosissaan laittaa ostettavien asioiden listalle.