Ensimmäistä kertaa ymmärrän, mistä kurjenmiekka on saanut nimensä. Avautumassa olevat kukathan näyttävät ihan miekalta.
Yleensä olen ollut liikkeellä niitä katsomassa vasta heinäkuun lopulla, jolloin ne ovat jo auenneet eikä puhettakaan mistään miekasta.
Näitä kun saisi puutarhan johonkin nurkkaan. Tykkään valtavasti keltaisista kukista.
Niin kuin nyt tästä terttualpistakin.
Kävimme katsomassa, onko kaakkurilla poikasia, mutta ei näkynyt koko kaakkureita missään.
Kurkipariskunnalla oli pellolla kaksi poikasta, mutta auton nähdessään siirtyivät heti korkeaan heinikkoon. - Niiden miekat eivät sentään lähteneet karkuun ;)
Kun ei missään mitään muita lintuja, menimme katsomaan rannalle, jossa taannoin oli ollut isokoskeloita. Ei niitäkään ollut enää, mutta sinne oli tullut kanadanhanhipariskunta neljän poikasen kanssa. Poikaset ovat kooltaan aiemmin kuvaamieni poikueiden puolivälistä. Kanadanhanhet näyttävät olevan voittajia tässä kovassa taistelussa eloonjäämisestä.
kanadanhanhi, kurjenmiekka
2 kommenttia:
Oi, kurjenmiekat ovat aivan ihania. Kauniita kuvia olit niistä saanut otettua. Nyt tuli ihan himo päästä niitä itsekkin kuvaamaan =).
Katinka: niihin todellakin tulee himo. Itsellänikin on niistä kuvia jo vaikka kuinka ja aina on päästävä kuvaamaan uudelleen.
Lähetä kommentti