Linnea borealis: Lohdutukseksi korppi

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Lohdutukseksi korppi

Lähdimme viikko sitten käväisemään Seinäjoella. Jo alkumatkasta tuli tiellä kävellen vastaan kalalokki suussaan iso kuollut räkättirastas. Olisin saanut siitä kuvankin, mutta tietysti se ainut tunnin aikana kulkeva auto tuli juuri takana, eikä voinutkaan pysähtyä. Niin aina.

Sitten kävellä kipitti tien yli hiiri, mutta miten sitä kuvaa. Otinpa sitten lohdutukseksi vauhdissa kuvan korpista, joka raateli tiellä jotain raatoa,

ja joka autojen lähestyessä lensi puun latvaan.

Nämä kaksi alempaa korppikuvaa olen saanut jo keväisellä Hangon-matkalla. Silloin oli korpilla kai poikasia, sillä se raakkui meille koko ajan.

Kamera pitäisi pitää aina sylissä. Kuvaamatta jäi myös komean ruskea metsäjänis, joka kauan istui keskellä tietä.
korppi

3 kommenttia:

Vikki kirjoitti...: Pidän muuten kameraa aina sylissä :)
Korppia en ole saanut kuvatuksi koskaan!; 16. kesäkuuta 2015 klo 16.06
Katinka kirjoitti...: Luonnon kuvaaminen on haastavaa ja tuntuu, että kun kameraa ei ole mukana niin luonto tulee suorastaan syliin. Yritän rauhoittaa aina itseäni, että välillä on mukava vain katsoa ja ottaa "kuvia vain verkkokalvolle" (oikeesti sapettaa joka kerta =D). Ihanaa juhannuksen aikaa =).; 16. kesäkuuta 2015 klo 22.04
Kirlah kirjoitti...: Vikki: minullakin useimmiten on kamera sylissä, jos ei itse tarvitse ajaa. Mutta jos kymmeniin kilometreihin ei ole tapahtumnut mitään ihmeellistä, tulee aina laitetuksi kamera saavuttamattomiin.

Korppi ei kyllä ole helpoimpia kuvattavia. Hämmästyttävän vaikea, vaikka on iso lintu.

Katinka: sama juttu. Tuntuu aina jonkin tilaisuuden menettämisen jälkeen kuin juuri se olisi ollut maailman tärkein asia kuvattavaksi.; 18. kesäkuuta 2015 klo 10.47

Lähetä kommentti