tiistai 26. toukokuuta 2020

 Kävelylenkillä nähtyjä kanadanhanhia.

Kuusi kukkii.

 Minua on alkanut risoa, että aina joku luulee, että pitkä putki kamerassa on vain itsetunnon kohottaja, jotkut mainitsevat jopa pippelin jatkeeksi. Eihän hyvänen aika putken koko ole itsetuntoasia. Laitan pari kuvaa, joissa oli vääränlainen putki mukana. Rannassa haara- ja räystäspääskyset lentelivät lähellä veden pintaa hyönteisiä napsien. Sattuipa tähän kohtaan liian lyhyt putki. Pidemmällä putkella ja nopeammalla rungolla olisin ehkä saanut kuvatuksikin lintuja lennossa.
 Pääskysillä on pesiä venekuurissa. Ne vilahtelivat aina välillä sisään ja ulos ja yritin tähdätä, mutta yritykseksi jäi. Sinne on mentävä joskus uudestaan oikein ajan kanssa. Eräänä päivänä pääskyt keräsivät vierestäni ojasta rapaa pesätarpeiksi, mutta kas kummaa, minulla ei ollut mukana minkäänlaista putkea. Kun menin seuraavana päivänä oikein kytikseen, ei lintuja näkynyt. Kun kiukuttelen valokuvauksen vaikeutta, mies aina lohduttaa, että kaikkihan sitä tekis jos se helppoa olis.

Ja eilen oli sitten toisin päin. Minulla oli pitkä putki mukana, ja sillähän on äärettömän hankala kuvata lähelle jotain pientä. Paatsamasinisiipiä, niitä Suomen kansallisperhosia, yritin saada kuvatuksi, mutta kun käsi tärisee kameran painosta, on onnenkauppaa, tuleeko mitään. Tässä sinisiipi mustikan kukilla.


Kangasperhonen myös pitkällä putkella kuvattuna. Tämä tuli vähän parempi.

Mutta valitettavasti minun kuvat ovat usein tärähtäneitä ja sekundaa, vaikka olisi oikeanlainenkin putki mukana. Mutta eikö se ole niin, että pitäähän amatöörin ja ammattilaisen ero näkyäkin jossain. Koskee tietysti alaa kuin alaa. Turhaahan sitä mihinkään ammattiinkaan kouluttautuu, jos amatööri samaan pystyy.
Valokuvaamisharrastus on tuonut vuosien mittaan valtavasti uusia elämyksiä. Ja olen oppinut tosi paljon uusia kivoja asioita luonnosta. Ja ennen kaikkea hämmästelen, miten paljosta olin paitsi silloin, kun en vielä kuvaillut. Joten harjoitukset jatkuvat.

5 kommenttia:

Susanna Hietanen kirjoitti...

Putken pituuden ääneen arvostelijoilla on mielestäni aina jotain omia kanoja kynittävänä. Minun pitempi putkeni on 400 mm ja sehän ei kelpaa minkäänlaiseen 'oikeaan' lintukuvaukseen. Mutta kuvaan sillä silti sitä, mitä sillä pääsen kuvaamaan. Vähemmän kuvaamista harrastavien mielestä objektiivini on TODELLA iso ja päädynkin aina selittämään, että ei sillä mitään ihmeitä kuvata. Eipä niitä ihmeitä onneksi kauhean usein linssin eteen osukaan ;-)

Itse olen tehnyt aikaa sitten sen rajauksen, että kuvaan näillä objektiiveilla ja en muita kaipaa ainakaan toistaiseksi. Kilpavarustelu on loputonta, jos sille tielle lähtee.

Susanna Hietanen kirjoitti...

Vielä tarkennusta:

Minua ei yhtään haittaa, että joku muu kuvaa pitemmällä putkella. Kukin tehköön oman omantuntonsa ja taloustilanteensa mukaan ;-) Turha muita on ryhtyä arvostelemaan.

Kirlah kirjoitti...

Susanna, näin on kuin sanot. Itse olen vähän suunnitellut luopuvani koko pitkästä putkesta ja painavasta kamerasta, jossain vaiheessa se on pakko. Eivät voimat enää kauan ehkä anna myöten. Talvella kun olin Espanjassa ja viikon kannoin painavaa taakkaa, olivat niskani jumettuneet niin, että kolmeen kuukauteen ei pää kääntynyt enää mihinkään suuntaan. Ei hierojakaan auttanut. autolla ajoakin jo alkoi haitata, kun ei saattanut katsoa sivulle. Nyt on ajan myötä alkanut pää liikkua ja kipu hävitä, mutta miten tulevaisuudessa. Minua on alkanut kiinnostaa Sonnyn kompakti ja monipuolinen kamera, jota on kovasti kehuttu, jotkut nimittävät sitä Räksäksi, oliko se jokin RX10, ellen väärin muista. On kuulemma monipuolinen ja kevytkin. Saa kuvatuksi lentäviä lintuja ja pieniä ötököitä vaihtamatta putkia.

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Minulla on yksi ja sama pieni kamera, joka kulkee taskussa joka paikkaan. Eihän sillä kaukaa mitään superkuvia saa, mutta ei se minua haittaa. Kamera kulkee joka päivä mukana, kun ei koskaan tiedä mikä kiva tulee vastaan. Poika yllyttää ostamaan ison kameran, mutta ei minun sormet kestä sellaista kameraa, eikä se mahdu taskuun,-) Meidän nuorella miehellä on hyvä kantohihna, joka puetaan päälle vähän kuin liivi.Ihan ehdoton, kun kuljetaan pitkiä matkoja.

seita kirjoitti...

Itse en kuvaa Sony Räksällä, mutta mieheni hankki sen ja on tänä keväänä innostunut kuvaamaan lintuja sillä. Ihan kelvollisen näköisiä kuvia.
Minulla millit loppuvat telejatkeen kanssa 280:een, mutta minähän en kovin paljon lintuja kuvaa. Katselen kyllä mielelläni muiden ottamia lintukuvia.